
Pablo Picasso Ateneumissa – Mestariteoksia Pariisin Picasso-museosta
Porin taidekoulun tehtäviä
Näyttelyanalyysi
Pablo Picasso eli vuosina 1881-1973. Hän työskenteli tauotta liki seitsemänkymmentä vuotta. Tuotanto on erittäin runsasta ja tyylillisesti hyvin vaihtelevaa. Sinistä ja vaaleanpunaista kautta seurasi kubismi, klassismi, surrealismi ja uusekspressionismi. Hänen vaikutuksensa 1900-luvun taiteeseen on kiistaton.
Hänen isänsä oli taidemaalari ja ja piirustuksen opettaja. Pablon isäältään saaman kannustuksen ja opetuksen ansiosta hän suoritti akateemisen taiteilijakoulutuksen pikavauhtia. Tämä loi perustan hänen taiteelliselle toiminnalleen.
Akateeminen koulutus näkyy selkeästi varhaistuotannossa. Kubististen töiden väriharmoniat ja muotojen ja sommittelun hallinta tuskin olisi ollut mahdollista ilman klassisen kuvanteon vankkaa perusosaamista.
Klassisella kaudella (1916-1924) maalattu muotokuva Olgasta nojatuolissa on toteutettu valokuvan pohjalta. Teoksessa Pablo on maalannut Olgan posliininuken kaltaiseksi. Suppea, harmoninen, maanläheinen värimaailma korostaa kuvan mallin herkkää olemusta. Värilliset harmaat ja mustat antavat kauniin kontrastin haaleille vihreille ja punaisille. Tausta on jätetty maalaamatta, jolloin Olga nojatuoleineen näyttää leijailevan irrallaan omassa maailmassaan.
Toinen teos joka näyttelyssä herätti enemmän kiinnostustani oli surrealistisen kauden muotojen jonglööraus teoksessa Nainen punaisessa nojatuolissa ( öljy kankaalle, 1932). Katsoessani kuvaa sisälläni alkoi tapahtua outoja muljahduksia. Rinnassa, vatsassa, nielussa tuntui kuin jokin olento sisälläni kiepsahtelisi ympäri. Tunne oli todella outo, ikään kuin teoksen oudot muodot olisivat saaneet elimistöni sekaisin. Mitä tapahtui? Järki ei käsittänyt kuvan hahmoja ja meni sekaisin lähettäen elimistölle sekavia viestejä? En tiedä, mutta jännittävää se oli joka tapauksessa. Tunne palasi, kun kävin katsomassa teosta myöhemmin uudelleen.
Kokonaisuutena näyttely oli hyvin runsas tyylien, tekniikoiden, aikakausien ja ajatusten sekamelska. Suuri osa teoksista ei vaikuttanut minuun mitenkään, tai aiheutti ahdistusta ja pahoinvointia. Ehkä töitä oli liikaa, jotta niitä olisi jaksanut kunnolla katsoa. Runsas yleisömäärä hankaloitti myös teoksiin perehtymistä. Ymmärrän kyllä että Picasso on merkittävä maalaustaiteen vaikuttaja. Kokeilunhalu, ahkeruus ja kyky uudistua jatkuvasti akateemisen koulutuksen ohella mahdollistivat hänelle vuosikymmenten menestyksen. Itse en kuitenkaan kuulu hänen ihailijoihinsa.