Taulukiskot — sisustajan apu ja seinien pelastus

Taulukiskot — sisustajan apu ja seinien pelastus

Taulujen ripustusvaihtoehtoja

 

Taulujen ripustaminen voi olla yhtä tuskaa. Jo sopivien ripustimen löytäminen tuottaa päänvaivaa. Sopisiko tähän seinään koukut, naulat vai ruuvit. Ja minkälaiset? Valikoimaa riittää. Vai hankkisinko sittenkin tauluhyllyjä?

Kun viimein on löytänyt sopivat välineet, alkaa sommittelu. Taulujen sijoittelu onkin ihan oma taiteen lajinsa. Huolellisen suunnittelun ja sovitusten jälkeen kiinnität rohkeasti ripustimet. Taulut seinälle ja valmista tuli! Vai tuliko? Otat pari askelta taaksepäin ja alat miettiä. Ei näytäkään niin hyvältä. Tuota isoa maalausta pitäisi siirtää sentin ylöspäin. Ja kaksi vasemmalle. Uusi yritys ja uudet reiät seinään. Huoh!

Ripustamisen ei tarvitse olla niin vaikeaa. Seinään asennettu ripustuskisko ratkaisee ongelman kerralla.

Taulujen ripustuskoukut roikkuvat katonrajan kiskossa vahvoissa siimoissa tai vaijereissa, joita voi siirrellä mielin määrin ylös ja alas, vasemmalle ja oikealle.
Hintakin on ihan kohtuullinen. Alkuun pääsee kahden metrin kiskopaketilla alle 40 eurolla. Ks.esimerkki taulukiskopaketista.

 

Mitä kannattaa ottaa huomioon taulukiskojen hankintaa suunnitellessa?

Markkinoilta löytyy useiden eri valmistajien ripustusjärjestelmiä. Hanki tarvikkeet samalta valmistajalta, osat eivät aina ole yhteensopivia. Tarvitset oikean pituisen kiskon, kiskon kiinnikkeet, ripustuslankoja tai vaijereita ja koukkuja.

Kiskot

Verkkokaupoista saa kiskoja vakiomitoilla, esimerkiksi kahden tai neljän metrin paloina. Kiskoja voi lyhentää tarvittaessa. Paikallisesta kehys- tai taidetarvikeliikkeestä voi usein tilata kiskot omien seinien mitoilla. Kiskoihin on saatavana myös kulmapaloja, jolloin kisko voi kiertää yhtenäisenä huoneen ympäri. Varmista että seinien maalauksen tai tapetoinnin ajaksi saat kiskot napsautettua irti kiinnikkeistään. Pääsääntöisesti se onnistuu helposti.

Ripustuslangat ja vaijerit

Kiskoihin kiinnitetään ripustuslanka tai vaijeri, joka liukuu kiskossa ja lukitaan paikalleen. Ripustulanka eli perlonlanka on huomaamaton, läpinäkyvä, muovinen ripustuslanka joka kestää yleensä hyvin noin 15 – 20 kg painon. Se riittää hyvin useammallekin pienelle tai keskikokoiselle taululle. Jos ripustettavat teokset ovat huomattavan isoja ja painavia, kannattaa valita metallivaijeri.
Ripustuslankaa myydään 1 – 3 metrin pituisina pätkinä. Valitse mieluummin hiukan liian pitkä, kuin liian lyhyt lanka. Lankaa voi aina lyhentää tai ylimääräisen voi kääriä rullalle, teipata ja kätkeä taulun taakse.

Koukut

Yhteen ripustuslankaan voi kiinnittää useita koukkuja ja ripustaa niiden avulla tauluja alekkain. Koukkuja on eri kokoisia ja niiden kantavuus vaihtelee neljästä kahteenkymmeneen kiloon.

Muuta

Eri ripustussarjoissa on vaihteleva valikoima tarvikkeita. Joissakin merkeissä on saatavilla jopa tauluvalaisimia samaan ripustusjärjestelmään kytkettäväksi.
Yksi kekseliäs yritys on tuonut markkinoille myös pisarasuojan yrityskäyttöön COVID-19-koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi.
Taulujen ripustusjärjestelmä on tutustumisen arvoinen vaihtoehto, jonka avulla säästyvät niin seinät kuin hermotkin 🙂

 

Ripustusjärjestelmiä:
https://www.taulujenripustus.fi
https://ripustuskiskot.com
https://www.pisla.fi

Miten oppii piirtämään?

Miten oppii piirtämään?

Piirtämään oppii piirtämällä

Tätä on minulta silloin tällöin kysytty ja itsekkin sitä nuorempana mietin. Vastaus on kuitenkin yksinkertainen. Piirtämään oppii piirtämällä. Piirtämällä paljon. Piirtämällä mallista. Ja jatkamalla piirtämistä oppii vielä paremmaksi.

Mallin mukaan piirtäminen on puhtaasti tekninen taito, jonka kuka tahansa voi oppia. Silmän ja käden yhteistyötä. Jos kynä pysyy kädessäsi ja osaat kirjoittaa, opit harjoittelemalla myös piirtämään. Mitään lahjakkuutta ei tarvita. Taitavampi piirtäjä on vain harjoitellut enemmän. Siinä kaikki.

Kauan sitten, kun kuvien tekijä luettiin käsityöläisiin, alkoi oppipojan harjoitukset ornamenttien kopioinnista piirtämällä. Vuosien harjoittelu luontoa ja erilaisia kuvia kopioimalla kehitti hyvän piirustustaidon, joka  oli käsityöläisen ammattitaidon perusta. Sittemmin piirustustaidon merkitys on vähentynyt osaltaan kameran ja erilaisten apuvälineiden kehittymisen myötä. Kaikissa taidekouluissakaan ei enää edellytetä tai edes juuri opeteta klassista piirtämistä. Itseilmaisua arvostetaan piirtämään oppimista enemmän ja nykyaikaisin välinein ilmaisuun löytyy helpompiakin tapoja.

 

Piirtämisen apuvälineistä

 

Piirtämisen apuvälineitä kuvantekijät ovat hyödyntäneet aina kun niitä on ollut saatavilla. Viivottimesta ja harpista camera obscuraan ja projektoreihin, mitä tahansa mistä on ollut apua työn suorittamiseen. Nykypäivänä maalattaessa kopiota valokuvasta tai vanhasta maalauksesta monet taiteilijat käyttävät ääriviivojen kopiointiin moderneja apuvälineitä. Ja säästävät tuntien työn. 

Itselleni piirtäminen on aina ollut vähän toissijaista. Maalaminen kun on minulle se juttu. Taidekouluissa olen onnekseni päässyt harjoittelemaan myös piirtämistä. Kipsipäitä ja elävää mallia on tullut piirrettyä tunti jos toinenkin. Ei kuitenkaan riitä, että on joskus osannut, vaan piirustustaito vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Pitkän tauon jälkeen joutuu kertamaan perusasioita ja lämmittelmään silmän ja käden yhteistyötä, ennen kuin piirtäminen alkaa taas sujua. 

Tällä sivulla on muutama lämmittelyssä syntynyt piirustukseni parin vuoden takaa. Piirustukseni jäävät yleensä luonnosmaisiksi, siveltimet kun ovat itselleni piirtimiä mieluisampia työskentelyvälineitä.

 

Näiden piirustusten myötä kertailin alkeita eli piirtimen terotusta :), perusmuotojen piirtämistä ja piirtimen hallintaa. Piirrintä pitäisi hallita kuin kirurgi veistään. On se sitten hiili, liitu, lyijykynä tai tussi.

Harjoituksissa käyttämäni kynä on puristehiiltä, joka on paljon pehmeämpi kuin lyjykynät. Ei niin pehmeää kuin hiili, eikä terä puukuoren ansiosta katkea kovin helposti. Sillä saa todella mustaa ja myös hyvin vaaleaa viivaa. Paperi on ohutta ja halpaa litoposteria.

Piirsin mallista isossa koossa silmämääräisesti mittasuhteita ja tummuuksia mahdollisimman tarkasti arvioiden. Täysin käsivaralta, ei viivottimia tai muitakaan apuvälineitä. Vain paperi ja kynä, silmät ja käsi. Näitä harjoituksia olisi hyvä tehdä viikottain. 

Jos haluaa huipputason ammattipiirtäjäksi, on useiden tuntien päivittäinen harjoittelu mestarin ohjaamana tarpeen. Piirustustaitoaan voi kehittää niin pitkälle kuin ikinä haluaa, opittavaa riittää aina. Itselleni riittää maalausten luonnosteluun tarvittava taitotaso.