Olin työssäoppimassa Porin teatterissa lavasteverstaalla 2.5.2022 – 13.11.2022. Tämän työssäoppimisjakson aikana pääsin osallistumaan lukuisien näytelmien lavastuksiin, joihin kuului: Evita, Ulkomaalainen, Piina, sekä Tulitikkutehtaan tyttö (ensi-ilta 25.1.2023).

Ulkomaalainen

Pääosa työssaoppimisjaksosta kului Ulkomaalaisen lavasteiden parissa. Työssäoppimisjaksoni alkoi siinä vaiheessa, kun Evita oli jo viimesilauksia vaille valmis, Piinaa rakennettiin samanaikaisesti Ulkomaalaisen kanssa ja Tulitikkutehtaan Tyttöä alettiin rakentaa vasta työssäoppimisjaksoni loppupuoliskolla. Suurin osa ajastani siellä meni siis Ulkomaalaisen lavasteiden rakennukseen. Ulkomaalainen lavastettiin amerikkalaisen hirsitalon mukaan, lavastaja Teemu Loikaksen pienoismallin ja piirustusten mukaisesti.

Kivitakka

Pääsin ensimmäiseksi rakentamaan kivitakkaa, jota ei tietenkään rakennettu oikeasta kivestä, vaan runko rakennettiin vanerista ja kertopuusta. Kivitekstuuri tehtiin keinotekoisilla muovisilla tekstuuri-paneeleilla, jotka muotoiltiin oikeaan muotoon kuumentamalla niitä kuumailmapuhaltimella, jonka jälkeen ne niitattiin paikalleen vaneriin.

Pienet ruskeat palat ovat veisteltävää levyä, jotka muotoilin nauhahiomakoneella kiven näköiseksi. Aukot täytin uretaanilla ja ylimääräisen uretaanin leikkasin pois. Maalasin kivet ensin tummalla ruskealla pohjakerroksella, jonka päälle maalasin sekalaisesti eri keltaisilla ja punaisilla sävyillä kivet yksitellen niin, että varjoisat alueet kivien välissä jäisivät tummiksi, ja että kivet erottuisivat hyvin toisistaan. Tämän päälle maalasin eri harmaan sävyillä korostuksia, joiden avulla sain yhtenäisemmän ja luonnollisemman näköisen pinnan, jossa eri värit yhdessä loivat tasaisen harmahtavan kokonaisuuden.

Huomasin kun takka oli muiden lavasteiden joukossa, että sen värimaailma oli paljon kylmempi kuin muussa lavastuksessa, joten lisäsin haalean lämpimän sävyisen kerroksen koko takan pinnalle. Samalla työkaveri oli tehnyt takkaa varten metallista luukun, jota näyttelijät voisivat esityksessä käyttää. Takan sisälle lisättiin vielä sähköinen takkasydän, jossa oli aidonnäköiset liekit.

Kalat

En rakentanut työssäoppimisjaksolla pelkkiä lavasteita, vaan pääsin myös auttamaan tarpeistovalmistuksessa ja tekemään kaksi seinälle ripustettavaa kalaa. Koska näytelmän käsikirjoituksessa ei mainita mitään näistä kaloista, ne eivät ole tarinallisesti tärkeitä, vaan ovat siellä ns. tilan täytteenä. Jos koriste-esine olisi mainittu käsikirjoituksessa, siihen oltaisiin käytetty enemmän aikaa ja vaivaa.

Tästä syystä kalalaji ei ollut tärkeä. Valitsimme lopulta sellaiset kalat, joiden väreistä lavastaja piti eniten, ja jotka sopivat parhaiten muun lavastuksen värimaailmaan. Kaloiksi valittiin black crappie ja spotted bass. Suunnittelin työn kulun niin, että tekisin molemmat kalat yhtä aikaa vaihe vaiheelta, jonka jälkeen tekisin molemmille mukautetut puiset taustalevyt.

Piirsin ensin vapaalla kädellä kalat paperille haluttuun kokoon, jonka jälkeen piirsin kalat paperin läpi Finnfoamiin ja sahasin muodon vannesahalla. Kalojen tekoprosessi sopi hyvin omiin vahvuuksiini, sillä patsaiden veistely eri materiaaleista oli minulle jo ennestään tuttua. Veistämisessä käytin vain katkoteräveistä. Pyöristin kalan ennen yksityiskohtien lisäämistä.

Kun olin saanut molemmat kalat veistettyä, oli aika tehdä niille evät. Eviä en ollut ennen tehnyt, joten kysyin tarpeistonvalmistajalta apua. Hänelle oli onneksi entuudestaan tuttua koristekalojen valmistaminen, joten hän auttoi antamalla tarkat ohjeet ja materiaalit evien valmistamiseen. Evät tein erikoistekniikalla, jossa ne muotoiltiin vesi-liimaseoksella paperista. Kerroksien väliin piti varovaisesti asettaa langanpätkiä, jotka toimisivat ruotoina. Joihinkin kohtiin lisäsin myös rautalanganpätkiä jotka upotin kalan selkään kiinnitysvaiheessa. Opein nopeasti, että mitä pienemmistä paperinpaloista evät kokoaa, sitä kestävämmiksi ne tulevat.

Selkään ja mahaan kiinnitettävät evät olivat täysin suoria, mutta rintaevien kanssa löytyi ongelma; niiden täytyi olla vähän kaarevia. Ongelman ratkaisu löytyi tyhjästä maalipurkista. Teippasin suojamuovin purkkiin ja muotoilin evät kumossa olevan purkin kylkeen, jolloin niistä tuli kaarevia. Evien kiinnityksessä upotin rautalangat oikeisiin kohtiin ja evät yhdistin osaksi kalaa liimaamalla ne voimapaperilla yhteen. Rintaevien kanssa tuli jälleen uusi ongelma. Mallikuvissa kalan evät olivat sisäänpäin kaareutuvat, joten leikkasin ne myös siten. Huomasin vasta kiinnitysvaiheessa, ettei eviä saisi kiinnitettyä oikeaan kulmaan tässä muodossa. Ratkaisin ongelman lisäämällä finnfoamilla pienen pyöreän palan evän jatkoksi.

Kalat maalasin ensin mustalla pohjakerroksella. Huomasin kuitenkin, että värjääminen oli hyvin hankalaa mustalle pinnalle, joten maalasin sen päälle valkoisen pohjakerroken. Maalaamiseen käytin Rosco -maaleja. Nämä maalit ovat tärkeitä lavasteiden maalauksessa, sillä toisin kuin monet muut maalit, Rosco ei kiillä teatterilavan valoissa. Näin saadaan täysin matta pinta eikä teatterilla muita maaleja tästä syystä paljon käytetä. Maalasin kerros kerrokselta ensin vaaleimmat yksityiskohdat, ja sitten tummemmat kohdat. Lopuksi lisäsin vielä paksun kerroksen puolihimmeää lakkaa. Silmiin lisäsin täyskiiltävää lakkaa.

Taustalevy

Taustalevyn piirsin ensin paperille, ja kun lavastaja oli hyväksynyt levyjen muodon, sahasin ne koivuvanerista. Tämän päälle sahasin myös hieman pienemmän levyn, jolla saatiin levylle syvyyttä. Maalasin levyt vaalealla pintavärillä, jonka päälle maalasin puupinnan käyttäen ootraus-tekniikkaa. Tätä varten työkaveri opetti minulle kyseisen maalaustekniikan. Kun olin saanut levyt ootrattua, lakkasin ne samalla lakalla kuin kalatkin. Ensimmäisestä lakkakerroksesta ei kuitenkaan tullut tasainen, sillä levyyn jäi kuivumisen jälkeen täpliä lakkaamatonta pintaa.

Vedin levyn hiomapaperilla sileäksi ja kaadoin seuraavalla yrityksellä hyvin paksun lakkakerroksen, joka kuivuessa levisi täysin sileäksi. Vedin kuivumisen jälkeen lakkaa vielä reunoihin siveltimellä. Kalojen nurja puoli oli täysin tasainen pinta, jonka sain helposti liimattua taustalevyn päälle. Pohjalevyt ruuvattiin lavastuksen seiniin ja ruuvien päät maalattiin mustiksi. Kalat tulivat hyvissä ajoin ennen deadlinea valmiiksi ja saivat paljon kiitosta. Toinen kaloista pääsi jopa käsiohjelman takakanteen!

Extra

Näiden lisäksi rakensin näytelmään myös baaritiskin, avaintelineen, sekä ovet ja ikkunat. Autoin myös hirsipuiden valmistamisen eri vaiheissa. Suurin osa näistä olivat perustöitä, jotka sai helposti vanerista ja kertopuusta kasattua. Hirsipuut olivatkin vähän haasteellisempia. Niiden rakentamiseen käytettiin finnfoamia. Ensiksi ne sahattiin suikaleiksi, sitten jokainen pala pyöristettiin puoliympyrän muotoon ensin katkoteräveitsellä ja sitten hiomakoneella.

Palat viimeisteltiin vielä satunnaisilla halkeamilla ja muutamilla koloilla lisäten elävyyttä. Hirret maalattiin keltaisella pohjavärillä, jonka jälkeen ne ootrattiin puupinnan näköisiksi. Itse autoin vain pohjavärin maalaamisessa. Lopuksi ne kiinnitettiin uretaanilla ja porattiin ruuveilla kuivumista varten seiniin. Näitä hirsipuita tuli varmasti useita satoja ja niiden rakentaminen olikin melkein koko verstaan työväen yhteistyön tulos.