Kasvun ihme

Kasvun ihme

🌸🐦🌸
Siinä se sinitainen ihastelee (vai hämmästeleekö?) kaikkialle levittäytyvää uutta kasvua ja kukoistusta!
🎨
”Kasvun ihme”
Akryyli kankaalle
40 x 50 cm
Aamun sininen laulaja

Aamun sininen laulaja

Pitkästä aikaa muutakin kuin vesivärikokeiluja 🙂 Tämä pieni sinitiainen laulee kevätaamuisin iloisia laululujaan.

Sinitiainen on Satakunnan maakuntalintu. Luontoportin sivuila löytyy lisää tietoa tästä sinibarettisesta taiteilijasta.

”Kevätaamun sininen laulu”
Akryyli kankaalle
30 x 40 cm

 

Taideteos, taitoteos vai tuuriteos

Taideteos, taitoteos vai tuuriteos

Meillä on tapana niputtaa kaikki taiteilijoiden tekemät maalaukset samaan taideteosten lokeroon. Kaikki niistä eivät kuitenkaan välttämättä ole taidetta, tai edes teoksia.

Tämä jaottelu selkeyttä asian.

Mitä sitten on taide ja mikä on teos?

Teos

Teoskynnys ylittyy silloin, kun teos on itsenäinen (ei suoraan kopioitu jostain toisesta) ja omaperäinen (siinä näkyy tekijän persoonallinen luova panos).

Taide

Filosofiassa ei ole taiteelle mitään yhtä selkeää määritelmää, joten tässä on yleisiä määritelmiä yhdistävä määritelmä.

Voidaan sanoa että taide on ihmisen tahallinen, luova yritys välittää tai herättää jotakin ajatusta, kokemusta, tunnetta tai näkökulmaa siten, että siinä näkyy jonkinlainen harkinta, tarkoitus tai persoonallinen valinta, sekä riittävä välineen hallinta ja tekninen taito.

Taide on tahallista. Sattumalta paperille tippunut muste tai täysin ajatukseton raapustelu ilman mitään aikomusta ei ole taidetta.

Taide edellyttää luovaa yritystä. Siinä pitää olla edes vähäinen pyrkimys tehdä jotain omaperäistä tai ilmaisevaa.

Taide pyrkii välittämään tai herättämään jotakin. Maalauksessa pitäisi olla ainakin vihje siitä, että tekijä on halunnut sanoa tai ilmaista jotakin.

Taiteessa näkyy harkinta ja persoonallinen valinta.  Vaikka maalaus olisi abstrakti tai tehty mallista, siinä pitäisi näkyä tekijän tietoisia päätöksiä kuvan ominaisuuksissa ja rakenteessa (esim. miksi juuri tämä väri tähän, miksi tämän levyinen viiva, miksi tyhjää tila).

Taide on toteuttu riittävän taidokkaasti. Tekijä osaa käyttää välinettä (kynä, sivellin, värit…) niin, että viesti ei huku taitamattomuuteen. Ei tarvitse olla mestarillista tasoa, mutta täysin hallitsematon sotku, jossa tarkoitus ei näy edes vihjeenä, ei käy taiteesta. Työ näyttää  tällöin usein harjoitukselta.

 

Taideteokset

Taideteokset ovat maalauksia jotka täyttävät sekä teoksen, että taiteen määritelmän.

 

Taitoteokset

Taitoteokset ovat maalauksia, jotka eivät täytä taiteen määritelmää, mutta ovat taidokkaasti toteutettuja. Teoskynnys kyllä ylittyy, mutta siinä ei ole pyrkimystä herättää tai välittää mitään teknistä osaamista enempää. Taiteellinen harkinta ja persoonallinen valinta puuttuu. Yleensä kyseessä on tarkka nähdyn kopiointi. Tämä teostyyppi on suuren yleisön kestosuosikki, kansa arvostaa teknistä osaamista yli taiteellisen ilmaisun.

 

Tuuriteokset

Tuuriteokset ovat maalauksia joissa teoskynnys ylittyy, mutta maalaus syntyy ilman sen kummempaa aikomusta, halutaan vain maalata jotakin. Ne ovat maalauksia joissa tuurilla on suurempi rooli kuin taidolla tai persoonallisilla valinnoilla. Tyyppiesimerkki tuuritaiteesta on kaatomenetelmällä (pouring) tehdyt teokset. Tiputus- ja roiskemaalaus, automaattinen maalaus, jotkin siirtokuvatekniikat, action-painting, sattumalliset kerrostukset ja monet muut tekniikat synnyttävät täysin sattumanvaraista jälkeä. Tuuriteoksiin voi lukea myös ilman suunnitelmaa tai taitoa toteutuneet sattumanvaraisesti maalatut teokset.

 

Maalaten kopioidut tekoälyn luomukset kuuluvat myös tähän osastoon. Vaikka itse  sanallisesti syöttää ohjeet ja ilmaisee aikomuksen, tekoäly arpoo siihen sopivan kuvan. Kyseessä ei ole taiteilijan itsensä tekemä tuotos.

 

Muut

 

Näiden lisäksi on monenlaisia maalauksia joissa teoskynnys ei ylity, eikä taiteen määritelmä täyty. Maalauksia jotka eivät ole itsenäisiä eivätkä omaperäisiä. Ne voivat olla tarkkoja kopioita toisista teoksista. Tai pelkkiä sotkuja. Harjoituksia, terapiataidetta, tai jotakin muuta.

 

Onko maalaus teos? Onko se taidetta?

 

Jos mietit onko näkemäsi maalaus  taideteos, kysy mielessäsi:

  • Herääkö tästä minussa jotakin; tunnetta, ajatusta, kysymystä tai uutta näkökulmaa, vai onko tämä maalaus minulle pelkkä neutraali, ruma, tai sisällötön kuva?
  • Tuntuuko maalauksessa olevan tarkoitus tai viesti (vaikka en osaisi sanoa mikä), vai näyttääkö se olevan vailla mitään sisältöä?
  • Näkyykö siinä tekijän valintoja tai persoonallista kädenjälkeä, vai vaikuttaako se sattumanvaraista tai mekaaniselta?
  • Onko siinä riittävästi teknistä osaamista jotta idea tulee esiin (esim. siveltimen jälki, värien käyttö, sommittelu), vai tuntuuko se täysin mahdottomalta hahmottaa mitä siinä on yritetty kuvata?
  • Vaikuttaako maalaus itsenäiseltä ja omaperäiseltä, vai näyttääkö se suoraan joltakin aiemmin näkemältäni (kuva, taulu)?

 

Tämä lista perustuu mielipiteeseen, sillä taide elää suhteessa katsojaan.

Jos maalaus jättää täysin kylmäksi, tai näyttää pelkältä sotkulta ilman vähäisintäkään ajatusta, se ei ehkä ylitä taiteen kynnystä sinulle.

Itse olen tehnyt kaikkia yllämainittuja, taideteoksia, taitoteoksia ja tuuriteoksia. Ja maalauksia joissa edes teoskynnys ei ylity. Kopioinut harjoituksen nimissä, ja tehnyt paljon sotkuja. Kaikki niistä ovat itselleni ja työskentelylleni tärkeitä, mutta varsinaista taidetta maalauksistani on vain osa.

Toivottavasti tämä jaottelu selkeyttää, ja auttaa katsomaan maalauksia taas uudesta näkökulmasta.

 

Unohtuneen maalauksen arvoitus 

Unohtuneen maalauksen arvoitus 

Neljä vuotta sitten, joulukuussa 2020, maalasin tämän luonnosmaisen työn, jonka tarkoitusperän olen täysin unohtanut. Ainoa tieto on taakse kirjoitettu merkintä joulu 2020, ja nimikirjaimeni.

Nyt kun katselen teosta jälkeenpäin, se herättää kysymyksiä, josta syntyneitä pohdintoja jaan tässä blogikirjoituksessa.

Teos kuvaa alastonta mieshahmoa, joka seisoo selin katsojaan. Päässään hänellä on tonttulakki, ja hänen käsivartensa ovat puiselta näytttävän pitkän kepin päällä niin, että siitä tulee mielikuva ristin kantamisesta. Miehen pää on painuksissa. Taustan tummaa vasten loistaa kirkas tähti, ja alareunassa hämäränä heijastuksena näkyy risti jota kehystävä rajaus tuo mieleen siniristilippumme. Symbolit ovat yksinkertaisia, mutta samalla latautuneita.

Tähti ja tonttulakki: toivon ja ristiriitojen symbolit

Vuoden 2020 korona-ajan tunnelmissa joulunaika oli monille erilainen kuin koskaan ennen. Ehkei ole sattumaa, että valitsin tonttulakin ja tähden, jotka molemmat viittaavat joulun perinteisiin ja toivoon pimeyden keskellä.

Tähti saattaa edustaa jotain kauempaa ja saavuttamatonta, kuten lupausta paremmasta tulevaisuudesta – kenties korona-toimien aiheuttamaa kaipuuta normaaliin elämään.

Tonttulakki puolestaan tuo arkisuutta ja humoristisen kontrastin vakavaan ja alastomaan hahmoon. Se saattaisi viestiä ihmisen ristiriitaisesta asemasta ajan kysymysten äärellä: toisaalta haluaa tarttua toivoon ja juhlaan, kun taas toisaalta tuntee oman haavoittuvuutensa maailmaan luodussa myllerryksessä.

Alastoman hahmon haavoittuvuus, uhrautuminen, vai ihmisyyden ydin

Hahmo on riisuttu kaikesta turhasta, sekä fyysisesti että symbolisesti. Alastomuus on monesti taiteessa inhimillisyyden ja totuuden läpileikkaus, ja tässä hahmon selkäpuoli käännettynä katsojaan voi viitata haavoittuvuuteen – tai miksei oman itsen ja maailman väliseen etäisyyteen? Samalla hahmon eleet antavat vihjaavat, että hän olisi kääntynyt kohti jotain suurempaa, jotain tärkeämpää. Kohtaloon?

Teoksen hahmon voi nähdä viittaavan uhrautumiseen. Hahmon asento muistuttaa myös ristiinnaulitsemisen elettä, mikä tuo mieleen uhrin ja uhrautumisen perinteen.

Voiko tämä hahmo kertoa ajasta, jolloin ihmiset kokivat uhriutta menettäessään vapautensa korona-toimien vuoksi? Vai onko hahmon ele turhautumisen symboli: kuva siitä, kuinka ihmiset kokivat olosuhteet epäreiluina ja tunsivat uhranneensa paljon enemmän kuin oli järkevää?

Itsenäisyyden vai uskon symboli?

Teoksen hämärässä risti on arvoituksellinen elementti. Se voisi viitata uskonnollisiin teemoihin, mutta vuonna 2020 sen voi tulkita myös yhteiskunnallisessa valossa. Risti muistuttaa Suomen lipun sinirististä, mikä herättää ajatuksia itsenäisyydestä ja kansallisista arvoista.

Tuohon aikaan Suomessa käytiin kiivasta keskustelua EU:n elpymisrahastosta ja sen mahdollisista vaikutuksista Suomen itsenäisyyteen.

Olisinko tallentanut tämän huolen ristiin, joka ei olekaan selkeä ja vahva, vaan varjoisa ja epämääräinen?

Mitä teos lopulta kertoo?

Teoksen alkuperäiset ajatukset ovat unohtuneet ajan myötä, mutta maalauksen symboliikka avautuu yllättävän hyvin tulkittavaksi. Onneksi taiteen ei tarvitse kuvata jotain tiettyä asiaa, vaan kuvaa voi tulkita vapaasti.

Tässä tapauksessa ja tänään tuo työ herättää itsessäni kysymyksiä vapauden ja itsenäisyyden merkityksestä hetkessä, jolloin kaikki nämä tuntuivat olevan vaakalaudalla. Huomenna voin tulkita toisin. Jokin ristiriita siinä kuitenkin tuntuu olevan.

Mikä on sinun tulkintasi?

 

Maalausalustoja hampusta sekoitekankaisiin

Maalausalustoja hampusta sekoitekankaisiin

Yleisimmin maalausalustana tunnetaan erilaiset kankaat ja niistä perinteiset puuvilla ja pellava. Nykyään saatavana on myös osin synteettisistä langoista kudottuja sekoitekankaita.

Maalauskankaat

 

Kankaalle alettiin maalata joskus 1400-luvulla Italiassa, koska materiaalia oli helposti saatavilla ja se oli suhteellisen edullista. Samasta kankaasta valmistettiin esimerkiksi purjeita. Aluksi kangas kudottiin hampusta. Se syrjäytti vähitellen 1700-luvulla aiemmin käytetyt puulevyt laajalti pohjoista Eurooppaa myöten.

Kangas on helpointa kiinnittää maalauksen ajaksi seinään tai muulle sopivalle tukevalle alustalle. Valmiiksi kiilapuille pingotettu kangas on joustavuutensa vuoksi hankalampi maalausalusta. Erityisesti veitsitekniikassa tämä tulee selkeästi esiin. Työn valmistuttua kangas on helppo säilyttää rullalle käärittynä. Näin isotkin työt ovat myös kevyitä siirrellä ja kuljettaa. Ennen kehystystä ja ripustusta pienet maalaukset on helpointa liimata levylle, esimerkiksi konepahville. Isommat työt pingotetaan puukehykseen, yleisimmin kiilapuille.

 

Canvas eli suomeksi kangas

 

Canvas on englantia ja sillä tarkoitetaan panamasidoksella kudottua kangasta. Sana juontaa juurensa sen alkuperäiseen valmistusmateriaalin hampun latinankieliseen nimeen ’cannabis’. Panamasidoksella kudotut kankaat ovat vahvoja ja niitä käytetään paljon myös esimerkiksi verhoilukankaina.

Usein näkee käytettävän ilmaisuja ”maalattu canvakselle” tai ”canvas taulu”. Canvas -termiä käytetään usein markkinoinnissa kun puhutaa halvoista sisustustauluista, kankaalle painetuista maalausten kopioista eli printeistä. Taiteen yhteydessä onkin parempi sanoa ihan reilusti suomeksi ”maalattu kankaalle”.

 

Muita maalauspohjia

 

Monet taiteilijat maalaavat myös erilaisille pohjustetuille levyille kuten koivuvanerille tai puukuitulevylle. Levyt soveltuvat hyvin pienempiin töihin. Isommissa maalauksissa ongelmaksi muodostuu usein levyn paino ja materiaalin taipumus taipua kastuessaan.Pohjan valintaan vaikuttaa paitsi työn koko, myös käytetty tekniikka ja taiteilijan mieltymykset.

Yleistyksenä voidaan sanoa, että mitä yksityiskohtaisempaa jälkeä tavoitellaan, sitä sileämpi tulee alustan olla. Karkea alusta taas tarjoaa ”hampaita” joihin paksumpi maalikerros tarttuu helposti. Esimerkiksi liitupohjustettu koivuvaneri soveltuu hyvin pikkutarkkaan kerrosmaalaustekniikkaan öljyväreillä, jossa maalataan useita läpikuultavia kerroksia, ja saadaan näin elävää ja realistista jälkeä. Vahva ja karkea cotton duck -puuvillakangas taas soveltuu hyvin isoihin ja suurpiirteisiin paksulla akryylimaalilla toteutettaviin maalauksiin.

Monet muutkin materiaalit soveltuvat maalaukseen. Esimerkkinä vaikka erilaiset paperit, kuten kuvan maalauksessa käyttämäni pohjustettu paksumpi akvarellipaperi.

 

 Lähteet:

https://www.eurokangas.fi/sidokset

https://en.wikipedia.org/wiki/Canvas

https://mymodernmet.com/art-history-canvas-prints/

 

 Kuvan maalaus: ’Tummuva ilta’, 2021, akryyli paperille, n. 21 x 30 cm

 

 

Translate »

Pin It on Pinterest