🧡 Valon valvojat 🧡
Tässä persimoni ja pieni Lego-ystävä seisovat yhdessä valon äärellä, katse takavasemmalle menneen kesän lämmintä hehkua kohti. Kun kesä katoaa ja viimeiset valonsäteet hiipuvat pois, jäävät he vielä hetkeksi valvomaan valon matkaa.
Jotkut meistä (🙋🏻♀️) alkavat odottaa kevättä heti, kun edellinen kesä on mennyt, joten ei muuta kuin viimeiset valonsäteet mukaan ja uutta kevättä kohti!
’Valon valvojat”
Öljy kankaalle
35 x 35 cm
Feminiinisen voiman uudelleensyntymä— Kolmen työn sarja
Feminiininen energia syntyy maan syvyyksistä, nousee syvistä vesistä, lootuksen juuresta. Kulkee läpi lootuksen terälehtien ja ojentautuu kukan ytimestä valmiina nousemaan siivilleen.
Teossarja:
In Murky Waters — Sameissa vesissä
Oil on canvas Öljy kankaalle 2018 40x50cm
the Flower Power Wash — Kukkaisvoimien puhdistama
Öljy kankaalle Oil on canvas 2018 50x50cm
Rebirth of Feminine Consciousness — Feminiinisen tietoisuuden uudelleensyntymä
Öljy kankaalle Oil on canvas 2018 40x50cm
Rising Above Murky Waters -sarja sai alkunsa kaipuusta yhteyteen feminiinisen energian kanssa. Voiman, joka on samalla sekä herkkä että voimakas. Jokainen kolmesta teoksesta kuvaa yhtä vaihetta tässä muutoksessa, jossa henkinen muutos kehittyy.
Sarjan avaa tarina naisesta, joka herää elämänsä näennäisestä tyhjyydestä. Hänellä on kaikkea, mitä kuvittelee tarvitsevansa, mutta hän tuntee olonsa merkityksettömäksi. Tässä vaiheessa hän alkaa kysellä syvimpien tarpeidensa perään, kohdaten kivun ja tyhjyyden, jonka maskuliininen ja ulkoinen suorittamisen maailma on häneen jättänyt. Hän katsoo peiliin ja tunnistaa, että hänen elämänsä on menettänyt yhteyden pehmeisiin, sisäisiin elementteihin – feminiinisyyteen, joka ei kilpaile vaan ruokkii.
Tämä on hauras mutta voimakas hetki ennen murrosta, jolloin kaikki sisäinen kaaos alkaa nousta pintaan. Peilin edessä seisova hahmo edustaa kaikkia niitä, jotka tunnistavat itsessään tarpeen muutokseen ja kysyvät: ”Onko tämä elämä todella minun näköiseni?”
Toisessa osassa nainen sukeltaa syvälle feminiinisen ytimen maailmaan. Öinen uni johdattaa hänet paikkaan, jossa hän tuntee kukkien huumaavan tuoksun ja löytää lohdun siitä, mitä oli kadottanut. Tämä kukkaisvoimien suorittama pesu — Flower Power Wash — symboloi feminiinistä puhdistavaa ja uudistavaa energiaa, joka juontaa juurensa suoraan luontoon. Sillä hetkellä olemus tuntuu todella heräävän eloon, keveys ja pehmeys palaavat hänen kehoonsa.
Lootuskukan juuret ovat mudassa, mutta juuri sieltä se saa ravintonsa ja kasvupotentiaalinsa. Niin myös ihmisen sisäinen muutos: se syntyy usein niistä syvistä vesistä, jotka ensin näyttävät pimeiltä, mutta jotka johtavat kohti uutta alkuvoimaa.
Kolmas työ sarjassa on uudelleensyntymän symboli, Feminiinisen tietoisuuden uudelleensyntymä. Tässä vaiheessa nainen on muuttunut, ja herääminen feminiiniseen tietoisuuteen on vienyt hänet tasapainoon maskuliinisen puolensa kanssa. Hän huomaa, että koko hänen elämänsä kaipaa muutosta ja harmoniaa, joka ilmentäisi paremmin häntä itseään.
Tässä työssä lootuskukan keveys ja selkeys ilmentävät hänen sisäisen transformaationsa valoa ja rauhaa.
Lootuskukan kahdeksan terälehteä yhdistetään buddhalaisuuden kahdeksankertaiseen polkuun, jossa jokainen vaihe johdattaa valaistumiseen. Erilaiset lootuksen värit kuvastavat henkistä puhdistautumista ja yhteyttä, ja tässä teoksessa lootus herää vaaleanpunaisena, itseään etsivänä ja maailmaa katsovana. Se ei ole vain kauneuden symboli, vaan syvällisen oivalluksen, uskon ja henkilökohtaisen voiman merkki.
Lootuskukka on yksi keskeisistä buddhalaisista symboleista, joka ilmentää henkistä kasvua, uudelleensyntymistä ja puhdistumista. Lootus nousee sameista ja synkistä vesistä, kukoistaa puhtaana ja kauniina, ja ilmentää näin ylöspäin pyrkimistä ja jopa valaistumisen tavoittelua. Kukan eri värit edustavat erilaisia polkuja ja merkityksiä: valkoinen symboloi puhdasta kehoa, mieltä ja henkeä, kun taas vaaleanpunainen lootus ilmentää henkistä kasvua, rakkautta ja myötätuntoa.
Syvällä naisessa elää puhdas ja alkuperäinen feminiininen voima, joka nousee esiin, kun olemme valmiita katsomaan itseämme rehellisesti ja hyväksymään niin herkkyytemme kuin voimamme. Teossarjan juuret ovat tässä matkan oivalluksessa ja heräämisessä: näiden vaiheiden kautta pääsemme pois sameista vesistä, kohti lempeyttä, kauneutta ja hyvää oloa.
The Awakening of the Feminine — Triptyykki
”What am I even living for?” she asked herself, voice hollow as the words echoed in her mind. When did my life turn so empty, so flat, so devoid of joy? She lay in bed, eyes closed, tasting the salt of her tears. Why this ache, she wondered. I have everything I’m supposed to have, everything I thought would make me happy. Why, then, this relentless pain? A shadow of worthlessness. Why does this world feel so dark, so utterly hopeless?
“What about the feminine within you?” a quiet voice asked.
“What about it?” she replied, dismissive.
“The feminine part of you is drowning,” the voice said simply.
”That’s absurd! I am femininity—I am a woman, after all!” She felt a flare of anger, displacing her tears. She went to the mirror and looked, really looked—not at pores, not at brows or the angle of her nose. She looked into her own eyes and kept looking.
And then she saw it.
She saw herself, unmasked, raw and vulnerable, just as she was. She saw all that she had pushed away, her truth laid bare. How had she filled her life with so much masculine energy? Everything about her existence had become hard-edged, competitive, technological, intellectual. She began to tally up her feminine acts, only to find them painfully sparse: brushing her hair, giving goodnight kisses, wiping the table after serving takeout to her family. Manicures and haircuts couldn’t begin to balance the heavy load of masculinity in her life.
Her eyes widened as she whispered, “Oh.” She had read about yin and yang, about balance, about the importance of nurturing the feminine, but the words had been abstract until now. She saw what it meant in her own life, with a new clarity.
But then came doubt. ”This is who I am now. I’m too busy to change, too old. I wouldn’t even know how. It’s impossible to bring anything feminine into my work—it just is.”
And with that, she abandoned the idea, falling asleep with a strange mix of relief and resignation.
It was a dark night under a full moon, stars sharp in their brilliance. She drifted in that haze between sleep and wakefulness, with thoughts swirling, half-forgotten fragments stirring within her. Scenes, scents, voices, sensations—until she found herself sobbing, deeper than she ever had before.
Out of the depths came the scent of flowers, rich and wild. The luscious fragrance filled the air, enveloping her like a memory—or was it a dream? She saw it then, a meadow of blooming flowers, each petal bursting with life and scent. She turned toward a blossom near her, breathing in its essence, and the sensation swept over her, immersing her in the lush presence of feminine energy. She felt it, soaked in it—cleansed, strengthened, touched at the core of her being.
In the intensity of the moment, she remembered: This is me. This is who I truly am. Her body felt transformed, soft, light, and exquisitely sensitive. With the aroma of life still lingering, she drifted back into a deep, healing sleep.
Morning arrived with the gentle warmth of sunlight. Her memory of the night was vivid and real.
She glanced around and was stunned by what she saw. How did my home come to look like this? It’s a reflection of everything I’m not, she realized.
Her clothes. Her books. Her whole life.
She had discovered her feminine essence at last, and the truth of it was undeniable. There was no turning away. Not now. Not ever.
”First things first,” she thought. ”I need to bring order, beauty, and harmony to my home.”
And so she did—starting with her surroundings and extending into every part of her life. In this reborn awareness, she began to honor and cultivate the feminine, letting it infuse every act and space with grace, sensitivity, and life.