Piirtämään oppii piirtämällä

Tätä on minulta silloin tällöin kysytty ja itsekkin sitä nuorempana mietin. Vastaus on kuitenkin yksinkertainen. Piirtämään oppii piirtämällä. Piirtämällä paljon. Piirtämällä mallista. Ja jatkamalla piirtämistä oppii vielä paremmaksi.

Mallin mukaan piirtäminen on puhtaasti tekninen taito, jonka kuka tahansa voi oppia. Silmän ja käden yhteistyötä. Jos kynä pysyy kädessäsi ja osaat kirjoittaa, opit harjoittelemalla myös piirtämään. Mitään lahjakkuutta ei tarvita. Taitavampi piirtäjä on vain harjoitellut enemmän. Siinä kaikki.

Kauan sitten, kun kuvien tekijä luettiin käsityöläisiin, alkoi oppipojan harjoitukset ornamenttien kopioinnista piirtämällä. Vuosien harjoittelu luontoa ja erilaisia kuvia kopioimalla kehitti hyvän piirustustaidon, joka  oli käsityöläisen ammattitaidon perusta. Sittemmin piirustustaidon merkitys on vähentynyt osaltaan kameran ja erilaisten apuvälineiden kehittymisen myötä. Kaikissa taidekouluissakaan ei enää edellytetä tai edes juuri opeteta klassista piirtämistä. Itseilmaisua arvostetaan piirtämään oppimista enemmän ja nykyaikaisin välinein ilmaisuun löytyy helpompiakin tapoja.

Piirtämisen apuvälineistä

Piirtämisen apuvälineitä kuvantekijät ovat hyödyntäneet aina kun niitä on ollut saatavilla. Viivottimesta ja harpista camera obscuraan ja projektoreihin, mitä tahansa mistä on ollut apua työn suorittamiseen. Nykypäivänä maalattaessa kopiota valokuvasta tai vanhasta maalauksesta monet taiteilijat käyttävät ääriviivojen kopiointiin moderneja apuvälineitä. Ja säästävät tuntien työn. 

Itselleni piirtäminen on aina ollut vähän toissijaista. Maalaminen kun on minulle se juttu. Taidekouluissa olen onnekseni päässyt harjoittelemaan myös piirtämistä. Kipsipäitä ja elävää mallia on tullut piirrettyä tunti jos toinenkin. Ei kuitenkaan riitä, että on joskus osannut, vaan piirustustaito vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Pitkän tauon jälkeen joutuu kertamaan perusasioita ja lämmittelmään silmän ja käden yhteistyötä, ennen kuin piirtäminen alkaa taas sujua. 

Tällä sivulla on muutama lämmittelyssä syntynyt piirustukseni parin vuoden takaa. Piirustukseni jäävät yleensä luonnosmaisiksi, siveltimet kun ovat itselleni piirtimiä mieluisampia työskentelyvälineitä.

Harjoituksissa käyttämäni kynä on puristehiiltä, joka on paljon pehmeämpi kuin lyjykynät. Ei niin pehmeää kuin hiili, eikä terä puukuoren ansiosta katkea kovin helposti. Sillä saa todella mustaa ja myös hyvin vaaleaa viivaa. Paperi on ohutta ja halpaa litoposteria.

Piirsin mallista isossa koossa silmämääräisesti mittasuhteita ja tummuuksia mahdollisimman tarkasti arvioiden. Täysin käsivaralta, ei viivottimia tai muitakaan apuvälineitä. Vain paperi ja kynä, silmät ja käsi. Näitä harjoituksia olisi hyvä tehdä viikottain. 

Jos haluaa huipputason ammattipiirtäjäksi, on useiden tuntien päivittäinen harjoittelu mestarin ohjaamana tarpeen. Piirustustaitoaan voi kehittää niin pitkälle kuin ikinä haluaa, opittavaa riittää aina. Itselleni riittää maalausten luonnosteluun tarvittava taitotaso.