Ateljeen Alma

Ateljeen Alma

Varhaisvuodet

Ateljeen Alma oli erityinen koira. Hän syntyi kaukana pohjoisen metsien keskellä. Emo hylkäsi Alman jo pienenä, mutta onneksi hänelle löytyi koti läheisen pienen kylän köyhän taiteilijan luota. Taiteilija nautti Alman seurasta suuresti, eikä vähiten silloin kun koira vaikutti olevan kiinnostunut hänen teoksistaan. Ja niinhän Alma olikin. Hänellä oli ominaisuus, joka tuotti taiteilijalle paljon iloa vuosien saatossa.

Voima

Pentuna Alma oli tavallinen koira, mutta hän oli aina kiinnostunut taiteesta. Hän tarkkaili päivät pitkät omistajansa työskentelyä taideateljeessa ja alkoi ymmärtävää värien ja muotojen syvempiä merkityksiä. Eräänä päivänä, kun hän nuoli maalipurkin kantta, hän sai yhtäkkiä taianomaisen voiman. Yhtäkkiä hän pystyi luomaan kankaalle eloisia maalauksia omalla erityisellä, salaiseksi jääneellä, tavallaan.

Lahjan jakaminen

Alma ei halunnut paljastaa kykyään kenellekään, joten hän piti sen huolellisesti piilossa. Sen sijaan hän päätti käyttää lahjojaan auttaakseen köyhää taiteilijaa. Salaa, pimeän yön suojissa, hän hiipi usein taiteilijan työhuoneelle ja loi upeita teoksia. Taiteilija ei ollut uskoa silmiään kun hän aamulla näki teokset. Ihmetys oli vielä suurempi, kun hän huomasi Alma-koiran turkissa saman sävyisiä maalitahroja, kuin oli maalauksissakin. Teokset toivat taiteilijalle suurta menestystä ja vaurautta. Hän päätti olla paljastamatta salaisuuttaan, eihän sitä kukaan kuitenkaan edes uskoisi. Niin kukaan ei koskaan saanut tietää noiden taianomaisten taideteosten todellista alkuperää.

Tunteita ja iloa

Alman luomukset puhuivat syvistä tunteista ja piilossa olevista toiveista. Ne loivat iloa ja inspiraatiota jokaisen elämään joka niitä katsoi. Hänen teoksistaan puhuttiin ympäri maailman, mutta kukaan ei saanut koskaan tietää Alman salaisuutta.

Arvoitus

Ateljeen Alma vietti taiteilijan luona monet värikylläiset vuodet, jotka olivat täynnä taikuutta ja taiteen lumoa. Kunnes eräänä päivänä, ilman varoitusta, Alma katosi. Kukaan ei tiedä minne. Hän loi paljon kauneutta ja iloa maailmalle, jättäen jälkeensä arvoituksen, jota ei vieläkään ole ratkaistu. Alman teokset ilahduttavat edeleen ihmisiä ympäri maailman.

Opetus

Alman tarina muistuttaa meitä siitä, että kenellä tahansa meistä voi olla piilossa olevia lahjoja. Niiden käyttäminen voi muuttaa maailmaa kauniimmaksi ja iloisemmaksi paikaksi siveltimenveto, tai tassunjälki, kerrallaan. 

🐾🎨🐾

 

Kevään kutsu – pieni värileikki orvokin ilosta

Kevään kutsu – pieni värileikki orvokin ilosta

Kukka-aiheinen taulu ’Kevään kutsu’

Akryyli kankaalle — Acrylic on canvas, 2019, 20 x 20 cm

Kevään kutsu

Maalaus sai alkunsa kun kuvatiedostoja selatessani tuli vastaan muutama vuosi sitten ottamani lähikuva orvokista.

Orvokit ovat ihastuttavia. Pieniä ilopillereitä. Orvokin kukinto on kuin “hymynaama”, joka portaiden pielessä tervehtii ohikulkijaa aina yhtä aurinkoisena. Se ei välitä edes pienistä pakkasista, vaan jaksaa ilahduttaa varhaiskeväästä pitkälle syksyyn. Kerrassaan hurmaava puutarhan piristys!

Halusin tutkia orvokin iloa tarkemmin. Otin pienen kankaanpalan, sekä maalituubit ja pensselit esille. Maalasin ensin viileänpunaisen sävypohjan ja jatkoin ääriviivoilla. Siitä edelleen tummemman punaisella tummimpia alueita hahmotellen. Lisäsin väriä ja valoa oikeaa tunnelmaa etsien.

Kunnes päädyin umpikujaan. Olin kadottanut ajatuksen.

Pidin hetken taukoa, palautin mieleeni orvokin välittämän ilon, ja aloin sekoitella tunteeseen sopivia värejä paletilla. Maalasin sisäisen tunteen pohjalta, mitään ajattelematta. Jatkoin kunnes tuli tunne “nyt riittää”.

Laskin siveltimen, otin pari askelta taaksepäin ja katsoin maalausta. Se oli valmis. Ei lisättävää, ei korjattavaa. Nimi alle, pensselit pesuun ja taulu hyllyyn kuivumaan.

Ja odottamaan inspiraation seuraavaa vierailua 🌸

Alla kuvasarja mallikuvasta valmiiksi työksi

Mallikuva orvokista maalauksen inspiraatio